Mäyräsen kesä on ollut alusta loppuun täynnä ohjelmaa! Koppa kun on otettu esille, on Hertta jo siellä kerällä. Ettei vaan jää reissusta. Ei liene liioittelua väittää, että Mäyränen on rakastanut lämpimiä, aurinkoisia päiviä. Kyllä tämä on ollut eleissä ja ilmeissä ja toiminnassa nähtävissä... Onnellinen pieni makkara on makoillut auringossa, siirtynyt välillä varjoon vilvoittelemaan, haahuillut ja nauttinut ja antanut nenän viedä. Voi ihana kesä! Pian vain kaunis muisto...

 

Juvalla mäyräkoira nukkui elämänsä ensimmäistä kertaa teltassa - joskin aitan sisällä. Kun hiiret rapistelivat teltan ulkopuolella, Mäyränen veti sikeitä. Ei ollut siitä paljon vartijaksi.

Krokettipeliin osallistumisesta tuli hieman erimielisyyttä. Yksikään joukkue ei jostain syystä halunnut Mäyrästä riveihinsä...

 

...silti se pääsi yllättämään ja kävehlsi pelivälineen omiin epämääräisiksi jääneisiin tarkoituksiinsa. Näytti krokettipallon kanssa piehtaroinnilta, mutta lienee ollut jokin syvempikin tarkoitus.

 

Sammatissa pääsimme ihanalle mökille nauttimaan muutamista kesäpäivistä. Maisemassa oli paljon Mäyräselle uusia elementtejä - jyhevää ja jyrkkää kalliota, kivikkoa ja polkuja ja toisaalta taas houkuttelevaa hiekkarantaa.

Vesi oli niin lämmintä, ettei se enää edes kauheasti virkistänyt... mutta Hertta oli vain tyytyväinen. Ensimmäistä kertaa se oikein oma-aloitteisesti ampaisi järveen ja kahlaili pitkin rantaviivaa ees taas. Uimasyvyyteenkin päästiin muutaman kerran.

Välillä oli mukava lepuutella ja kuivatella rannalla. Kunhan ensin oli aina hiekoitettu ja sotkettu mamman pyyhe...

Huomaa Mäyräsen nautiskeleva ilme auringossa uintireissun jälkeen...

 

Mäyränen ei ole vielä ymmärtänyt, että hiekkarannalla olisi tarkoitus rakentaa jotakin ylöspäin kohoavaa, hiekkalinnojen tyyliin. Ei, se vaan kaivaa.

 

 

Ihanat, ikivanhat mökkipolut ja kivetykset kiinnostivat Herttaa. Sisiliskoja, ehkä Suomen herkullisimmat kävyt ynnä muuta kiinnostavaa löytyi näiltä kallioilta ja kiviltä..

 

 

Mamma, onko nämä MUNIA?? Hei onko tässä jotain herkkuja?? Oikeesti?

 

Mäyräkoiran uteliaisuus aiheuttaa silloin tällöin kiusallisia tilanteita... Tästä(kin) selvittiin kuitenkin kuivin tassuin!

 

Tunnelmallisella rantasaunalla oli Mäyräsellä tärkeitä tehtäviä, kuten kalastajien ja muiden ohiveneilijöiden herkeämätön tuijotus. Mikäli katse voisi tappaa... se ei ainakaan olisi tämä.

Eipä tälläkään katseella kauheasti uhreja aiheutettu. Lähinnä hymyilyttää. Pisteet kuitenkin valvonnan ja vahtimisen yrityksestä. Mitä eroa on muuten paikallaan olevalla veneellä ja liikkuvalla veneellä? Liikkuvia Mäyränen ei katsonut tarpeelliseksi murista ja haukkua, mutta auta armias jos joku jäi verkkoja kokemaan paikalleen.. siitä oli ilmoitettava murinalla ja muutamalla kipakalla haukahduksella. Mäyräkoiran logiikka, eh?

 

Tässä vielä Hertan tämän kesän toinen VIRALLINEN KESÄPELFIE kauniissa kesämaisemassa! Pyllyä kehiin!

 

 

Kaiken mökkeilyn jälkeen Mäyränen pääsi vielä viikoksi hoitoon mm. äitinsä Lolan ja parhaan kaverinsa Millin tykö. Voi sitä iloa ja autuutta, kun pääsääntöisesti ihmisseurassa aikansa viettävä nakkeroinen pääsi vertaisseuraan! Juoksemista, painimista, juoksemista ja taas painimista...

kuva: Minna V.

Ehkä kesää on vielä jäljellä näin elokuussa. Näin haluamme uskoa. Tiedän, että jokainen mäyräkoira haluaa uskoa niin.. Silti vähitellen aletaan palailla arkeen. Rally-tokon syksyn valmennusryhmään on ilmoittauduttu, vaikka vielä on pari kertaa kesänkin valmennuskertoja jäljellä. Rally-tokon kuulumisia ja Hertan edesottamuksia tottelevaisuuskoulutuksen saralla seuraa myöhemmin... Viimeksi saatiin hyviä vinkkejä ja kotiläksyjä hieman, hmm, omiin tekemisiinsä keskittyvän koiran kiinnostuksen herättämiseen. Kotiläksyjen teko on vielä vähissä, mutta huomisesta alkaa taas jokailtainen pieni harjoittelutuokio...