Viime viikolla sattuneen mansikkakakkutapauksen selvittely ja kommentointi on käynyt vähintäänkin kuumana. Lattialle pudotetusta ja tärvellystä kakusta on tullut koko yhteiskuntaa kuohuttava ennakkotapaus. Asian vakavuudesta ja sen herättämästä kansalaisaktiivisuudesta johtuen oikeudenkäynti haluttiin järjestää mahdollisimman pikaisesti. Asianajajilla oli täten vain vähän aikaa valmistautua asian käsittelyyn.

Oikeudenkäynti pidettiin kunnantalolla. Paikallinen mäyräkoirayhdistys järjesti pienimuotoisen mielenosoituksenkin asian tiimoilta. Kunnantalolla nähtiin kantaaottavia viirejä, banderolleja sekä t-paitoja, joissa haluttiin taata kansalaissuoja viattomille matalajaloille. Iskulauseissa ja puheenvuoroissa nostettiin esille sitä, että oikeusjärjestelmä ei saa heppoisin perustein tuomita ketään. Näyttöä ja varmuus on oltava ennen kuin ketään heitetään oikeusjärjestelmän rattaisiin. Mielenosoitus sujui rauhallisesti lukuunottamatta pientä välikohtausta, jossa eräs mielenosoittaja kähvelsi lapsen käsistä jäätelotuutin.

Oikeudenkäynti oli sikäli erikoinen, että paikalla ei ollut valvontakameran kuvissa nähtyä, tuntemattomaksi jäänyttä kulkijaa. Monen mielestä tämä henkilö oli avainasemassa tässä koko tapauksessa. Monien mielestä taas kyseessä oli mielikuvituksen aiheuttama kangastus, eikä huoneistossa ikinä edes käynyt ketään ulkopuolista. Valitettavasti mäyräkoirapoliisin käsittelemä valvontanauha ei ollut nauhan ja sitä käsitelleen tutkijan muutaman yhteenoton jälkeen enää luettavassa eikä tulkittavassa muodossa. Nauhasta tehtiin loppujen lopuksi joulukoristeita.

Oikeudenkäynnissä paikalla olivat rikoshuoneiston haltijat, anoppi, muutama asianajaja sekä mäyräkoirapoliisin tutkijaryhmä. Hieman epäselväksi jäi, ketä rikoksesta syytettiin. Myöskään se ei täysin selvinnyt, että kuka oli syyttäjä ja kuka puolustaja tai ketkä heidän päämiehensä olivat. Oikeudenkäynti olikin rennosti uudentyyppinen tilaisuus, jossa puheenvuoroja jaettiin ja pidettiin hyvin vapaasti.

Voidaanko edes teoreettisesti ajatella, että tämän näköinen henkilö voisi olla kakkurikollinen?

Paikalle oli kutsuttu luonnollisesti myös valamiehistö. Täysin satunnaisesti ja kaikkien sääntöjen mukaisesti valitussa valamiehistössä oli kolme karkeakarvaista, neljä lyhytkarvaista ja neljä pitkäkarvaista mäyräkoiraa sekä yksi ihminen. Lukuisten puheenvuorojen ja todistelujen jälkeen valamiehistö teki asiassa päätöksen. Äänin 11-1 jury tuli lopputulemaan, että huoneiston kotiväki ellei jopa anoppi oli itse aiheuttanut tämän traagisen onnettomuuden, eikä siitä voitu ketään muuta syyttää. Ei ulkopuolista kulkijaa, ei naapurin kissaa, ei poliisin tutkintaryhmää. Asian perustelut jäivät hieman epäselväksi, mutta päätös sisänsä tyydytti lähes kaikkia oikeussalissa istuneita. Tuomari määräsi huoneiston omistajat tarjoamaan lounaan koko oikeussalin väelle sekä mäyräkoirapoliisille. Valitusoikeutta ei annettu ja tapaus oli loppuunkäsitelty.

Poliisin tutkinnanjohtaja antoi muutaman kommentin kunnantalon ovella. Hänen pääviestinsä paikallaolijoille oli se, että oikeus voittaa aina. Sillä mäyräkoira on aina oikeassa. Mäyräkoira ei tee virheitä.