Mitä ihmeellisimpiä taitoja ja kykyjä koirilta löytyy! Luonnollisesti niillä on rodulle ominaisia taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi lauman vartiointiin, metsästämiseen, juoksemiseen jne. Mutta millaisia koiramaailman kuninkuuslajeja löytyy ihan arkielämästä, jokapäiväisestä elämästä ja arjesta? Ja mikä on ominaisinta juuri mäyräkoirille, missä lajeissa ne pärjäävät vuodesta toiseen?

Mäyräkoirain Liitto on selvittänyt asiaa! Tässä koonti mäyräkoirien dominoimista lajeista!


Kerjuun kymmenottelu

Mäyräkoirat ovat tässä kuninkuuslajissa aivan omaa luokkaansa. Vuonna 1995 eräs labradorinnoutajanarttu pisti tosissaan kampoihin mäyräkoiralle, mutta tämä oli ainoa vuosi sitten 1961 jälkeen, kun jonkun muun rotuinen koira pääsi loppukilpailuun. Tässä kahdenkymmenen vuoden takaisessakin tapauksessa mäyräkoiran kestävyys oli loppujen lopuksi ylivertaista.

Kerjuun kymmenottelu on vaativa laji, joka vaatii koiralta erityistä sinnikkyyttä. Kun sinnikkyys on viety tappiinsa, pienet eleiden ja ilmeiden nyanssit ratkaisevat pelin. Pienikin herpaantuminen saattaa pilata lopputuloksen. Ihmisten mielialaa ja päivän kuntoa on tarkkailtava haukan lailla. On iskettävä aina, kun vaan tilaisuus tulee. Lajissa on tasapainoteltava hyvän maun ja ärsytyksen rajapinnassa, ja tämä onkin monelle se suuri kompastuskivi.

Kerjuun kymmenottelu on nimensä mukaisesti kymmenen erän vaativa ja pitkäkestoinen laji. Jokaisessa erässä mitataan ja arvioidaan erilaisia taitoja, kuten sinnikkyys, tyyli ja tietenkin lopputulos: kerjuutuloksen määrä ja laatu. Aamupalapöydästä viisivuotiaalta pudonnut käntynpala ei luonnollisestikaan ole yhtä arvokas pisteytyksessä kuin juhlavalta sukuillalliselta Kaaleppi-enolta ansaittu katkarapuleipänen.

Mäyräkoirien ylivertaisuutta kerjuussa ei ole oikein osattu selittää. Joidenkin teorioiden mukaan taustalla voi olla jopa pelkoa, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Kerjuun kohde pelkää sitä, että mäyräkoira loukkaantuu tai jopa pahoittaa mielensä, jos sen toiveita ei toteuteta. Tämä ilmeisesti koetaan niin uhkaavana tilanteena, että sitä yritetään välttää viimeiseen saakka. Toinen varsin ilmiselvä syy mäyräkoirien ylivertaisuuteen kerjuussa on se, että ne vaan ovat niin hemmetin päteviä tuijottamaan ja vaatimaan!


hertannaama2.jpg


Saunominen

Saunojia löytyy monesta koirarodusta, lajien kirjo on suuri. Mutta kun tilastoja katsotaan, pitkällä aikavälillä mäyräkoirat nousevat kyllä saunomisessa kuninkaiksi ja kuningattariksi. Vanhoista kirkonkirjoista on luettu, että jo vuonna 1887 lyhytkarvainen mäyräkoira "Rontti" kirjaimellisesti löylytti koko kulmakunnan piskit. Se oli ensimmäisiä mäyräkoiria Suomessa ja varasti luonnollisesti koko show alusta pitäen, kuinkas muuten. Monenlaista yrittäjää löytyi Rontin haastajaksi, mutta sen voittanutta ei löytynyt. Tuolloin toki jo pelkkä saunanlämmitys oli urakka sinänsä ja lajissa mitattiinkin ennen kaikkea saunomisen kestoa ja tyyliä. Rontti oli lauteilla lauantaisin jo aamupäivästä ja pysyi siellä koko lämmityksen ajan. 

Nykyajan saunomisessa on muutamia pääseikkoja, joita lajissa arvostellaan. Yksi on tietenkin kautta aikainkin ollut kestävyys, mutta tänä päivänä arvostellaan ennen kaikkea taajuutta (kuinka usein koira saunoo) sekä saunomisen tyyliä. Tyylejähän on monenlaisia. Mäyräkoirat ovat ylivertaisia eleganttiudessaan ja rauhallisuudessaan. Ne eivät läähätä eivätkä hötkyile. Voiko olla tyylikkäämpää näkyä kuin mäyräkoira istumassa mökkisaunassa silmä kovana kiuasmakkaraa tarkkaillen (tästä saa lisäpisteitä)!


sauna41.jpg


Vahtiminen

Vahtiminen on ollut koiran tehtävä niin kauan, kun koira on ihmisen mukana kulkenut ja elänyt. Ei siis liene yllätys, että koirien välistä paremmuutta ja etevämmyyttä selvitettäessä vahtiminen on lajina itseoikeutetusti mukana. 

Vahtiminen on monisyisempi laji kuin äkkiä osaisi kuvitella. Siinäkin on useita arvosteluun vaikuttavia tekijöitä. Mäyräkoira on taitava vahtimaan, mutta harvoin se ryntää puolustamaan (joka onkin jo kokonaan toinen laji). Mäyrinkäiselle on sisäsyntyisesti  tärkeätä poikkeavien asioiden ilmaiseminen, eli kaikesta liikkuvasta ja liikkumattomasta ilmoittaminen, kovaan ääneen. Kyllä, liikkumatonkin voi olla poikkeavaa, ja on aina järkevämpää ilmoittaa asioista mieluummin liian ajoissa kuin liian myöhään. Liikkumatonkin kohde voi seuraavassa hetkessä olla liikkeellä, olkoonkin niillä sijoillaan 20 vuotta seissyt leikkimökki tai jääkaudella ilmaantunut kallio. Yhtä kaikki, voivat liikkua, jos eivät nyt heti niin vaikka ensi viikolla. 

Lajissa arvostellaan siis ilmoittamisen osumatarkkuus ja aiheellisuus. Mäyräkoirilla on erittäin hyviä selityksiä sille, miksi ne vahtiessaan ilmoittavat jostakin asiasta, josta joku toinen koira ei änähtäisikään (katso esimerkit yllä). Äänenkäyttö ja ilmaisu ovat tärkeässä roolissa. Ääni valitaan aina tilanteeseen sopivaksi. Sinnikkyys on yhtälailla tärkeätä. Ei tule antaa periksi, vaikka mitä tulisi. Täydellisessä suorituksessa koko keho ja mieli ovat prosesissa mukana; koira elää, liikkuu, hyppii, pomppii, tempoilee taluttimessaan jos sellaisessa on -  ja suu käy. 


sorsiavahtii.jpg


Mielenilmaisu


Mielenilmaisu on kerjuun ohella ehkä yksi tunnetuimmin mäyräkoirien ominta aluetta. Vain mielikuvitus on rajana sille, missä tilanteessa ja minkälaisista asioista voi mieltään osoittaa. Tosin uusimpien tutkimusten mukaan koirilla ei ole kykyä monimutkaisiin syy-seurauspohdintintoihin, mutta tähän me sanomme että hevonhumppaa! 

Mielenilmaisu on mielenkiintoinen laji seurata ja arvostella. Siihen liittyy monenlaisia välillä hyvin hienovaraisiakin toimia. Ennen kaikkea arvostelussa seurataan luovuuden käyttöä, ilmeitä, eleitä, sinnikkyyttä ja jatkuvuutta. Mielipidekakoissa mitataan osumatarkkuutta ja luovuuden käyttöä kakkapaikkojen valinnassa. Kakkamielenosoittajan tulee olla kuin salainen agentti - mitään ei näyttäisi tapahtuvan, mutta lopputulema on käsinkosketeltavan traaginen, niin että mielenosoituksen kohde varmasti osaa olla toistamatta virhettään. 

Mielenilmaisuhan tulee olla arjessa jatkuvasti mukana oleva elementti, ei mikään hetkittäinen päähänpisto. Mäyräkoirilta tämä kyllä sujuu. Riippumatta koosta ja karvanlaadusta, ne tietävät hyvin arvonsa ja paikkansa perheessä. Ja mikäli arvonanto jollain tapaa horjuu, ne ottavat nopeasti kovat keinot käyttöön. 


raivaritpienempi.jpg


Etujen haaliminen ja ylläpitäminen


Koiran paikka perheessä eli laumassa on ihmistä alempana ja tämä yleensä niille oikein hyvin sopiikin. Toisin on asia mäyräkoiralla. Se pyrkii jatkuvasti kohentamaan elinolojaan ja arkeaan, niin ravinnon kuin muunkin hyvinvoinnin suhteen. Tässä toiminnassaan se tulee väistämättä välillä astuneeksi ihmisen varpaille... Eipä tiedetä toista koiramerkkiä, joka niin sinnikkäästi ja johdonmukaisesti pyrkisi saavuttamaan etuja kuin mäyrinkäinen. Ja ennen kaikkea pitämään niistä kiinni. 

Etujen haaliminen ja ylläpitäminen on edellä luetelluista lajeista ehkä kaikkein laajin ja monikirjoisin. Sehän jatkuu läpi koko koiran elämän. Arvostelussa voidaan ottaa huomioon erilaisia ajanjaksoja, joiden ajalta tätä taitoa arvioidaan. Arvosteltavia tekijöitä ovat esimerkiksi

- keinot perheenjäsenten pehmittämiseen (uhkaaminen, suostuttelu, pelottelu, komentaminen jne),

- ajankäytön taloudellisuus (koko vuorokausi tulee käyttää  tehokkaasti, mutta huomaamattomasti. Täytyy muistaa, että ihminen on yksinkertainen, eli toistoja tarvitaan),

- toiminnan jatkuvuus ja suunnitelmallisuus (haluamme nimenomaan nähdä järjestelmällistä ja aina omaa etua tavoittelevaa toimintaa. Kriteeristä lipsuminen ja höllääminen on arvosteluun alentavasti vaikuttava tekijä),

- keinojen variaatiot (kerjääminen lisäruoan saamiseksi on ainoastaan yksi keino kymmenistä, ellei sadoista tavoista saavuttaa parempi elämä!)

- yllätyksellisyys ja mielikuvituksen käyttö (ihminenkin turtuu. Mitä mielikuvituksellisemmin koira lähestyy ihmistä etujen toivossa, sen paremmat mahdollisuudet ovat).

Kaikki keinot ovat sallittuja mukavamman elämän saavuttamiseksi. Tämän tietää jo kolme-nelikuukautinen mäyräkoiranpentu, joka hallitsee teelautaskatseen, käskyttämisen ja tarvitsen huomiota- itkun vai muutamia mainitaksemme. Kerjäämisessä ja sitä kautta elämänlaadun parantamisessa moni koirarotu ja -yksilö on taitava. Mutta kun mennään alueelle, jossa vedotaan monisyisiin ihmisten kokemiin tunnetiloihin (kuten syyllisyys, rakkaus, hyvittelyntarve jne.), on mäyräkoira kiistatta ykkönen. Se osaa vetää juuri oikeista naruista ja sen sinnikkyys päämäärän saavuttamisessa on vertaansa vailla.



tuijottaa.jpg


Mäyräkoirain Liiton julkaisuja.