Mäyräkoira on vahva osa suomalaista kansanperimää ja perinnettä. Erityisesti mäyräkoiran merkityksen osana perhettä ja sen roolista perheen palveltavana jäsenenä näkyy kansanviisauksissa ja sananlaskuissa, joita  löytyy jo 1800 - luvulta. Nämä kansanviisaudet kertovat kiistatonta totuuttaan siitä, että monet sukupolvet ovat omana aikanaan löytäneet mäyräkoiran erityislaatuisuuden ja erityisen roolin talossa. Tässä muutamia vanhoja ja tuoreempiakin sananlaskuja, jotka ovat kulkeneet perintönä sukupolvelta toiselle. Ne valaisevat meille, miten mäyräkoiraa on arvostettu ja ymmärretty jo ennen meitäkin. Nämä sanonnat ja lausahdukset ovatkin ensimmäinen askel mäyräkoiran ajatusten korkeamman tason ymmärrykseen.

Minkä taakseen jättää, sen mäyräkoiraltaan löytää. 

Mäyräkoira on utelias ja nopea, ettei jopa tehokas silloin, kun jotain mielenkiintoista on saatavilla ja noukittavissa parempaan talteen.  Jo vuosikymmeniä sitten on etsitty mäyrinkäisen piilottamia villasukkia ja rikki repimiä kalosseja. Ja tällehän et sitten mitään voi. Muuta kuin juosta hanskan napanneen koiran perässä ja anella sitä pysähtymään.

Ei haukkuva mäyräkoira tottele.

Mäyräkoira saattaa olla kärkäs ilmoittelemaan asioista. Se vahtii monesti hyvin toimeliaastikin. Tässä moodissa se pääsääntöisesti sulkee korvansa ulkomaailmalta. On siis useimmiten turha pyytää sitä olemaan hiljaa tai seuraamaan tai ottamaan katsekontaktia silloin, kun se on kesken tätä tarkkuutta ja äänenkäyttöä vaativaa tehtäväänsä. 

Maha kolmantena jalkana.

Vanhan kansan hieman ilkikurinen viittaus mäyräkoiran kehon malliin - on pitkää selkää  ja matalaa jalkaa  ja monesti maavara loppuu suorastaan keskenkin, varsinkin lumihangessa. Ei parane kuitenkaan nauraa mäyrinkäisen kustannuksella ainakaan ääneen, se ei ole järkevää.

Jääkaapin oven takana juusto on herkullisempaa.

Ruoho voi olla vihreämpää aidan toisella puolella, mutta nurmikon väri ei ole mäyrinkäisen suurimman mielenkiinnon kohde. Pettämättömällä hajuaistillaan se on varma siitä, että nimenomaan juuri tuon kylmäkaapin oven takana on jotain äärimmäisen herkullista, jotain sellaista, mitä ei muualta voi saada. Niinpä se päivystää tuon maagisen oven takana. 

Ei se mäyräkoirankaan suu tuohesta ole.

Monesti varoitellaan ruokkimasta mäyräkoiraa liikaa, ja tämä on ihan aiheellinen varoitus. Jostain syystä näillä on tapana lihota pari sataa grammaa pelkästä juustopaketin näkemisestä. Sananlaskussa huomioidaan kuitenkin sitä, että kuten moni ihminen, myös mäyrinkäinen tykkää herkuista - sopivassa määrin.

Ei lämmin mäyräkoiran luita riko eikä aurinko päähän pistä.

Kuka on tavannut mäyräkoiran, joka ei olisi lämmön ja valon perään? Niinpä. Tuntuu, että ne kestävät aikamoisia lämpötiloja ja auringon porotusta niin, että hymy vaan levenee. Välillä vilvoitellaan, ja sitten jatkuu. Kesän lapsia ne ovat.

Ei makkaraa ilman mäyräkoiraa.

Kokeilepas istua nuotion äärellä makkaranpaistossa huomaamattomasti -ei onnistu. Tai joulun alla yritä laittaa kinkku vaivihkaa uuniin - tuhoontuomittua. Mäyräkoira on aina siellä, missä on parhaat palat esillä, oli se sitten nuotiomakkara, joulukinkku tai mikä tahansa muu herkkupala. Mäyrinkäinen on viivana paikalla vahtimassa omia etujaan. Se, että mäyräkoirataloudessa kesämökillä olisi nuotiolla makkarat tirisemässä ilman vieressä vahtaavaa mäyräkoiraa, on science fictionia pahimmillaan.

Hätäkös tässä mäyräkoiran valmiissa maailmassa.

Ei auta häslääminen ja kiirehtiminen - mäyräkoiraakaan. Elämäänsä tyytyväinen mäyräkoira tietää, miten asiat etenevät. Ensin tulee aamuruoka ja ulkoilu, sitten ehkä vähän siestaa ja torkkumista, ulkoilua, lisää ruokaa, leikkiä, rapsutuksia. Mitä sitä kiirehtimään, kun asiat sujuvat muutenkin mäyräkoiran arvolle kuuluvalla painolla ja sujuvuudella?

Ilo ilman mäyräkoiraa on teeskentelyä.

Tämä vanha sananlasku juontaa juurensa siitä ajatuksesta, että monenlaista voi elämässään tehdä, mutta oikea ja aito ilo tulee arjesta mäyräkoiran kanssa. Voihan sitä yrittää pitää hauskaa ilman mäykkyä, mutta onnistuneita kokeiluja ei ole raportoitu.

Niin mäyräkoira vastaa kuin sitä kohdellaan.

Lähtökohtaisesti mäyräkoira rakastaa kaikkia. Mutta hyvä muisti sillä on. Se muistaa kokemansa vääryydet. Unohdapa ruokkia se tai tule myöhässä kotiin, niin saat viileän vastaanoton. Oikein pahasti osunut epäoikeudenmukaisuus on hankala enää paikata jälkeenpäin. Ainakin saa varautua pitkään lepyttelyyn.

Ruokaa odottavan mäyräkoiran aika on pitkä.

Kauan on tiedetty, ettei mäyräkoira ole niitä kärsivällisimpiä eläinlajeja. Jos asiat eivät tapahdu, se helposti komentaa tai muutoin vaatii rivakampaa otetta asioihin. Erityisesti ruokaan liittyvissä toimissa mäykyn pinna on aikayksikköä lyhyempi. Jo sukupolvet ennen meitä ovat ymmärtäneet, että ruoan kanssa ei ole leikkimistä - siinä kohtaa pettää mäyräkoiralta pinna. 

Mäyräkoira yksillä, kesä kaikilla.

Valitettavasti kaikki eivät ole niin onnekkaassa asemassa, että voisivat jakaa arkeansa mäyräkoiran kanssa. Heitä kohtaan tunnemme vilpitöntä sääliä. Onneksi nämä ihmiset mäyräkoiran hankintaa harkitessaan ja sopivaa hetkeä odottaessaan voivat lohduttautua sillä, että heilläkin on sentään kesä. 

Parempi nakki lautasella kuin paketti jääkaapissa.

Mäyräkoira tietää syvimmästä unestaankin, milloin jääkaapin ovi avautuu. Jääkaappi on sille kuin pyhiinvaelluskohde - mäyrinkäinen tulee jääkaapille aina vaan uudelleen ja uudelleen. Saamaan lisää kerjuukokemusta, jos ei muuta. Jos mäyräkoiralta kysytään, nakin paikka on aina parempi lautasella ja sohvapöydän tasolla mieluummin kuin jääkaapin ylähyllyllä. Eihän se edes tuoksu sieltä muuta kuin satunnaisen oven avaamisen yhteydessä!

Rahalla saa mutta mäyräkoiran kanssa saa elää.

Raha tuo turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, mutta ei se iloa takaa. Mäyräkoiran kanssa saa kirjaimellisesti elää ja kaikki tunneskaalan tuntemukset saa käydä läpi. Näille ja näiden kanssa saa nauraa vedet silmissä (varovasti kuitenkin sitä näille nauramista, etteivät ota nokkiinsa), näiden kanssa saa itkeä ja surra. Mäyräkoiralta saa aina sympatiaa ja lohdutusta eikä se kysele tyhmiä. Elämää mäyräkoiran kanssa ei voi kattavasti ilmaista millään mulla sanalla kuin ELÄMISELLÄ. 

Se mäyräkoira älähtää, jolla palvelu ei pelaa.

On tunnettu tosiseikka, että mäyräkoira tarvitsee tietyt arjen edellytykset voidakseen lokoisasti. Perusasioiden, kuten toimivan ruokinnan ja ulkoilun lisäksi se edellyttää huomiota ja palvelua, kuten rapsutusta, sänkyyn ja sohvalle nostamista, ylimääräisiä herkkuja ja hyvityksiä jne. Siinä vaiheessa kun homma toimii, kaikki ovat tyytyväisiä. Mutta jos joku osatekijä alkaa tökkiä, mäyrinkäinen kyllä älähtää. Se ottaa keinonsa käyttöön huomauttaakseen kotiväelleen, että tiettyihin asioihin on kiinnitettävä huomiota. 

Älä nuolaise ennen kuin mäyräkoira on saanut osansa.

Tämän tiesivät jo muinaiset foinikialaiset. Mäyräkoiralle pitää aina jättää osansa, oli se sitten lautasen nuoleminen tai pieni pala omaan kuppiin. Suurin loukkaus mäyryläiselle on ruokapöydästä suoraan pesukoneeseen lennähtävä ruokalautanen ilman, että se kulkisi matalajalkaisen esipesupalvelun kautta. Ihan perusasia!

Julkaistu Mäyräkoiramme -lehdessä 1 / 2016.