Makkara, sellainen oikein pyöreän mallinen pötikkä, lenkiksikin kutsuttu, oli todistettavasti mennyt läpi paikallisen pikkukaupan viivanlukulaitteesta. Kuitissa kyseinen pötikkä komeili omalla rivillään ja kauppakassista se siirtyi todistajain läsnäollessa jääkaappiin. 

Kun tuli saunanlämmityksen aika, makkara pääsi oikein etuoikeuksiinsa. Se otettiin esiin muovipakkauksesta ja paketoitiin pätkittynä tiukkaan foliopakettiin. Tälläkin työvaiheella on useita silminnäkijöitä, jotka voivat todistaa makkaran siirtymisen jääkaapista foliopakettiin. Melkoinen tuoksukin jo levisi mökkiin tässä vaiheessa jääkaappikylmästä makkarasta. Se ei jäänyt huomioimatta.

Tutkintapöytäkirjasta voimme myös todeta, että makkara on kulkeutunut muutaman kymmenen metrin matkan mökiltä rantasaunalle ja siellä kiukaalle. Kun kiukaan kivet ovat alkaneet lämmetä, foliopaketista on alkanut levitä huumaavaa tuoksua ympäristöön. Voisi kuvitella, että tyynessä illassa tuoksu ei hajoaisi laajalle, mutta päinvastoin. Ylhäältä mökiltä tultiin sankoin joukoin, nenät ja kuonot pystyssä kohti miellyttävän tuoksun lähdettä. 

 

 

Saunomisen ajan kiuasmakkara oli omalla paikallaan kiukaalla. Tästäkin on useita silminnäkijähavaintoja ihan ylälauteilta asti. Ylälauteilla on ollut suorastaan ruuhkaa, ilmeisesti tuoksu on kohonnut houkuttelevasti kohti saunan kattoa. Kun kiuasmakkarat oli julistettu valmiiksi  - kauttaaltaan lämpimiksi - paketti siirrettiin muoviseen vatiin vilpolan puolelle odottamaan pian tapahtuvaa herkutteluhetkeä. Paikalle oli varattu sinappia kruunaamaan välipalahetki.

Tässä kohtaa tapahtumain kulku alkaa muuttua hieman epävarmemmaksi. Aiemmista tapahtumista varsin yhteneväiset silminnäkijähavainnot muuttuvat yhtäkkiä toisistaan poikkeaviksi. Ainoa asia, mikä on tässä vaiheessa varmaa, on se, että kiuasmakkara on kadonnut. Tai ainakin osa siitä.

Mäyräkoirapoliisin saapuessa paikalle tilanne on lähes kaoottinen. Foliopaketti muovivadissa on osittain auki ja neljästä makkaranpätkästä kolme on poissa. Jäljellä on yksi makkaranpätkä, joka on lähes piiloutunut foliopesänsä nurkkaan. Ihan ilman vammoja sekään ei ole tilanteesta selvinnyt. Paketti oli tiivisti suljettu, mutta nyt se on repäisty auki - ei nätisti auki rullattu vaan saumakohdasta riipaistu. Folio oli kaksinkertainen, joten Mäyräkoirapoliisin tutkinnanjohtajan mukaan millään ihan heppoisella työvälineellä sitä ei ole auki saatu. Tästä syystä poliisin tulkinnan mukaan makkara ei ole voinut paeta itse - paketointivaiheessa sille ei annettu mukaan teräasetta. Makkaran koostumuksen tuntien tuntuisi varsin epätodennäköiseltä, että se olisi riipaissut sisäpuolelta tuplafolion auki ja paennut paikalta. 

 

 

Tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä. Makkara on ollut karkuteillä jo pari tuntia. Voidaanko sitä enää paikallistaa? Voidaanko sitä edes pelastaa? Jos se on pelastettavissa, onko se jo täysin kylmettynyt? Viimeiseen seikkaan tutkinnanjohtaja joutuu ikäväkseen toteamaan, että Suomen kesäisissä olosuhteissa makkara on väistämättä jo kylmennyt, mikäli se ei ole heti päässyt johonkin lämpimiin olosuhteisiin foliosta poistuttuaan.

Poliisi ottaa saunalta laajat tassun- ja sormenjälkitunnisteet. Paikalta löydetyistä hiuksista ja koirankarvoista teetetään mittavat dna-näytteet. Niiden perusteella vaikuttaisi siltä, että saunomassa ovat olleet mökillä oleskelijat. Tämä ei tullut suinkaan yllätyksenä. Tuoreita, ulkopuolisia jälkiä ei havaita. Makkaran omat jäljet hiipuvat lattianrajaan. Tämä saadaan selvitettyä tarkoilla hajujälkitesteillä. Ilmeisesti makkarat ovat siis paketista poistuttuaan ainakin osittain käyneet lattialla. Mitään muita merkkejä, kuten makkaranpalasia, että lattialta löydy. Lattialla on kuitenkin jäämiä kosteudesta, joka voidaan yhdistää sylkeen. Aivan kuin lattiaa olisi nuoltu. Tutkinnanjohtajan järkeen tämä ei käy ensinkään. Miksi joku olisi nuollut lattiaa? 

 

 

Paikallaolijat luonnollisesti ristiinkuulustellaan moneen kertaan. Kaikki vakuuttavat varsin uskottavasti syyttömyyttään eikä kukaan pysty myöskään osoittamaan kiistattomasti toisen osapuolen syyllisyyttä. Paikalla oli normaaliin tapaan saunottu, välillä vilvoiteltu, välillä pulahdettu järviveteen. Ei kukaan erityisesti kiinnittänyt huomiota muovivadissa odottavaan välipalaan, joka oli pian tarkoitus nautiskella. 

Tutkinta junnasi paikoillaan ja kiuasmakkaran katoamisesta oli jo useita tunteja. Saunan lämpö oli jo aikaa sitten hiipunut latteaksi ja niin tutkintaryhmän kuin asianosaisten pinna alkoi kiristyä - olihan tässä oltu syömättä jo useita tunteja. Poliisi ei voinut muuta kuin julistaa kiuasmakkaran kadonneeksi.

Yhtäkkiä tutkintaan avautui aivan uusi käänne. Mökkirantaan lehahti yhdeksän sorsaa. Ne oikoivat kaulojaan ja pyörittelivät hermostuneena päätään. Tutkinnanjohtajan epäluulo heräsi heti. Linnut käyttäytyivät varsin hermostuneesti, aivan kuin niillä olisi jotain salattavaa. Ne kuikuilivat ympäriinsä ja kauhoivat vettä suurilla räpylöillään. Tutkinnanjohtaja määräsi välittömästi Mäyräkoirapoliisin sukellusveneen järviveteen. Huomaamaton, uusinta teknologiaa käyttävä sorsanmallinen vene lipui parven keskelle ja sukelsi kuvaamaan näkymiä pinnan alla. Tutkinnanjohtaja ei voinut olla huomaamatta suuria, vahvan näköisiä räpylöitä jotka piiskasivat vettä. Noilla saisi näppärästi foliopaketin repäistyä auki...

Kun tutkinnanjohtaja alkoi lukea laiturilta kovaan ääneen sorsaporukalle sen oikeuksia ja kuinka kaikkea mitä sorsat tekisivät tai jättäisivät tekemättä, voitaisiin käyttää niitä vastaan, ne hermostuivat totaalisesti ja poistuivat suureen ääneen paikalta. Sen selvempää todistusta sorsien syyllisyydestä kiuasmakkaran katoamiseen ei voisi saada! 

Kadonneen kiuasmakkaran tapaus oli ratkaistu.

Iltapalaksi koko porukka nautiskeli eilisen päivän lettuja.

 

-the end-