SmartDOG -testeillä saadaan tietoa koiran kognitiivisista ominaisuuksista, eli esimerkiksi miten koira ratkaisee erilaisia ongelmia ja millaisia piirteitä sen persoonallisuudessa on. Testit perustuvat koirien kognitio- ja käyttäytymistutkimuksiin, eli testauksella on tieteellinen pohja.

Testeillä voidaan mitata koiran itsehillintää, miten se tulkitsee ihmisen eleitä löytääkseen palkkion, miten se ratkaisee ongelmia (tilaan liittyvä ongelma, mahdoton tehtävä), millainen kyky sillä on loogiseen päättelyyn negaation kautta, millainen muistin kesto sillä on ja miten se oppii spontaanisti mallista (sosiaalinen oppiminen). Testitilanteessa voi saada myös muuta mielenkiintoista tietoa, kuten esim. miten koira suhtautuu tekemiinsä virheisiin.

KOKONAISARVIO

Maija on ystävällinen koira, joka tutustuu vauhdikkaasti testitilaan. Maija on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy erittäin hyvin tehtäviin. Maija osoittaa sylinteritestissä erittäin hyvää itsehillintää. Maija lukee kohtuullisen hyvin ihmisen elekieltä. Helpoin Maijalle on kädellä ristiin osoitettu ele. Maija ei ollut huijattavissa eleillä, kun se näki mihin ruoka meni. Maija ratkaisi tilaan liittyvän tehtävän (V-aita) pienen miettimisen jälkeen- Maija on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Maija ymmärsin testin vaikeimman eli loogisen päättelyn tehtävän ja ratkaisi sen kokonaisuudessaan. Tämä on hyvin harvinainen suoritus! Maijalla on erittäin hyvä muisti ja se muisti kolme neljästä viiveestä oikein. Maija oppi mallista sosiaalisen oppimisen tehtävän eli namikoneen käytön, mutta unohti sen, kun alkoi kiihtyä.

ITSEHILLINTÄ JA ONGELMANRATKAISU

Itsehillintä on merkittävä ominaisuus arjessa ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvin impulsiivinen koira voi olla hyvä harrastus- ja kilpailukoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä parempi impulssikontrolli saattaa olla hyödyksi. 

Impulsiivisuutta  mitattiin  testissä  sylinteritestillä  sekä  V-aita  testillä. 

Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Maija oppi nopeasti hakemaan makupalan läpinäkymättömän sylinterin vasemmasta päästä (josta nami oli laitettukin sisään sylinteriin). Kun sylinteri muuttui läpinäkyväksi, eli nami näkyi sieltä läpi, Maija meni silti joka toistolla hakemaan namin juuri oppimallaan tavalla sylinterin päästä. Maijalla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla testin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79, susilla 77 - Maijalla tämä oli 100.

Ongelmanratkaisu - V-aita

V-aidan sisäpuolelle laitettiin herkkuja niin että koira näki ne. Koiran piti hoksata, että sen pitää mennä poispäin palkkiosta, jotta se voi saavuttaa herkut. Testissä mitattiin ongelmanratkaisun nopeutta, ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.

Maija alkoi tarmokkaasti selvittää pääsyä namien luokse. Se yritti raapia itseään aidan läpi ja kurkotella sen rakosista. Se kävi kokeilemassa useita kertoja kummallakin puolella "V:tä". Aikansa kokeiltuaan se alkoi komentaa äänekkäästi apua, ei kuitenkaan haukkuen. Hetkeksikään se ei lamaantunut, vaan yritti koko ajan keksiä ratkaisua ja / tai pyytää apua. Viimein se hoksasi kiertää aidan ja pääsi käsiksi nameihin. Tehtävä tuotti hieman vaikeuksia Maijalle, mutta koira ratkaisi sen määräajan puitteissa (3 minuuttia).

Ongelmanratkaisu - mahdoton tehtävä

Mahdottomassa  tehtävässä  testataan millainen on koiran  ongelmanratkaisustrategia - pyrkiikö se ratkaisemaan  itsenäinesti vai pyytääkö ohjaajalta apua. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Ei ole oikeata tai väärää tapaa lähestyä mahdotonta tehtävää - kotikoiralle ehkä apua pyytävä strategia on arjen kannalta paras, mutta harrastus- tai työkoiralla on hyvä olla kykyä itsenäiseen tehtävän ratkaisuun.

Namit olivat ensin vapaasti haettavissa levyn päältä. Sen jälkeen kansi tuli osittain namien päälle ja vähitellen kokonaan päälle, kuitenkin niin että se oli helposti huitaistavissa siitä pois. Viimeisellä kerralla kansi suljettiin nippusiteillä ja namit jäivät jumiin läpinäkyvän, rei'itetyn kuvun alle. Maija alkoi tarmokkaasti raapia, purra ja retuuttaa laatikkoa. Ensin se teki työtä tomerasti itsenäisesti, jossain vaiheessa kääntyi kuitenkin testaajan puoleen pyytäen apua. Maija pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän itsenäisesti (67 %), mutta molemmat ongelmanratkaisustrategiat ovat käytössä, koska se pyytää myös ohjaajalta apua ratkaisuun (33 %).

ELEET

Osiossa testattiin, miten hyvin koira löytää palkkion oikean kupin alta ihmisen eleiden antaman vihjeen avulla. Tutkimusten mukaan koirat ovat yleisesti ottaen erinomaisia eleiden lukijoita, mutta tässä on paljon vaihtelua yksilöiden välillä.

Kuppeja oli kaksi, ja Maija ei tiennyt kumman alla palkinto kulloinkin on. Testaaja käytti erilaisia eleitä auttamaan Maijaa suunnistamisessa oikealle kupille. Tämä oli Maijalle vaikein kaikista osioista. Puhtaat sivulle vievät käsieleet (oikea - vasen), ilman että testaajan keho, ylävartalo tai pää liikkuivat, oli Maijalle vaikea tunnistaa. Kun käsiliike meni ristiin kehon yli, Maija tunnisti eleen ja suunnisti tarmokkaasti osoitetulle, oikealle kupille. Ylävartalolla, päällä ja kasvoilla tehty osoittaminen (nyökyttäminen kuppia kohtia), oli Maijalle helppo vinkki. Maija ymmärsi ihmisen eleitä kohtuullisesti saaden 63 % oikein. Maija ymmärsi parhaiten kädellä ristiin osoitettua elettä ja toiseksi parhaiten jalka- ja katse-eleitä. Vaikeimmat eleet Maijalle olivat kädellä suoraan ja viiveellä osoitetut eleet.

MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä osio sisälsi testin vaikeimman tehtävän. Koiran piti päätellä palkkion sijainti sillä perusteella, että se oli nähnyt, missä palkkio ei ole. Tehtävä on haastava, koska suurin osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta, johon kosketaan viimeisenä. Vain noin 30 % koirista ymmärtää tehtävän ollenkaan.

Testaajalla oli kaksi kuppia valkoisten papereiden päällä (jotta namit erottuisivat). Ensin Maija näki, minkä kupin alle nami laitettiin ja se osasi tarmokkaasti suunnistaa suoraan oikealle kipolle.

Vaikein tehtävä on se, jossa koira ei näe, kumman kupin alle todellisuudessa nami laitetaan. Eli testaaja tuo eteen esteen, jonka takana hän laittaa namin toisen kupeista alle. Sen jälkeen Maijalle näytettiin TYHJÄÄ kuppia, eli ohjaaja kohotti kippoa näyttääkseen ettei siellä ole mitään. Koiralla on suuri houkutus mennä tyhjälle astialle, koska ainoa mitä se näkee tässä tehtävässä, on se, että siihen on koskettu viimeiseksi. Muusta sillä ei ole näköhavaintoa. Maija meni kuitenkin jokaisessa viidessä toistossa suoraviivaisesti sen toisen kupin luokse  -sinne missä nami oli, mutta missä se ei ollut sitä nähnyt. Maija ymmärtää selvästi loogisen päättelyn tehtävän - 100 % on erittäin harvinainen tulos, vain 4 % testatuista koirista yltää tähän suoritukseen! Se tarkoittaa, että koira ymmärtää ongelman ja ilmiön sen takana. Tällaisen kyvyn omaava koira pystyy uudessa tilanteessa ratkaisemaan ongelmia, vaikka ei ole niitä aikaisemmin kohdannut. Koirasta riippuen saattaa olla, että tällainen yksilö turhautuu helppoihin harjoituksiin.

Vihje vai oma päättely

Osa koirista luottaa vahvasti ihmisen vihjeisiin. Tehtävässä testaaja osoitti koiralle namin väärän sijainnin. Suurin osa koirista ei "mene halpaan" vaan menevät sinne, mihin näkivät namin laitetun. Näin toimi myös Maija. Maijaa ei hämätty "väärillä" tehtävän vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella, missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne näki namin menevän.

Muistin kesto

Muistin kesto  -tehtävässä koiran nähtävillä oli kolme lähekkäin olevaa astiaa. Sille näytettiin aina minkä astian alle nami laitetaan. Koiran piti sen jälkeen muistaa palkinnon sijainti tietyn odotteluajan jälkeen. Koiran näköyhteys astioihin peitettiin, jotta mitattaisiin sitä, miten koira pystyy palauttamaan asian mieleensä. Vaikea tehtävä, josta vain harva koira suoriutuu kaikista toistoista oikein. Koiran täytyy käsitellä spatiaalista tietoa, painaa sijainti mieleen sekä vielä osata noutaa se viiveen jälkeen. Hyvä suoritus on, kun koira muistaa puolet sijainneista oikein. 

Maija selvisi oikein kolmesta yrityksestä, ainoastaan viimeinen 2 min 30 sek oli sille sen verran hankala, että meni väärälle kupille. Oikeaan suuntaan, mutta viereiselle kupille. Koko tämän osion ajan Maija piti kovaa ääntä, ei haukkunut mutta "purnasi", erikoista että kaiken sen askaroinnin lisäksi se vielä muisti niin hyvin namien sijainnit. Maija muisti oikein kolme namin sijaintia (1 min, 1 min 30 sek, 2 min odottelun jälkeen)  neljästä. Tämä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä kaksi aikaa oikein.

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat oppivat toisiltaan ja ihmisiltä. Toisen käyttäytymisen seuraamista ja matkimista kutsutaan sosiaaliseksi oppimiseksi. Maijalle näytettiin namiautomaatin toiminta viisi kertaa, eli että mistä napista painamalla tulee äänimerkki ja nameja alustalle. Sitten Maija aloitti itsenäisen toiminnan. Se selvästikin oppi näkemästään, että mistä piti painaa, ja sai laitteen toimimaan muutaman kerran, mutta into vei mennessään. Se alkoi paukuttaa etutassulla laitetta milloin mistäkin kulmasta. Välillä se tuijotti masiinaa epäuskoisena, mutta ennenkaikkea koko käytettävissä olevan ajan se yritti kovasti ratkaista ongelmaa. Maija manipuloi ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Maija kuitenkin kiihtyy namikoneen käyttämisestä niin, että se unohtaa juuri oppimansa taidon ja manipuloi tassullaan laitetta satunnaisesti.

AKTIIVISUUS

Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

Testaaja: Heli Väätäjä, Pro MiuHau Oy

Kursiivitekstit raportilta.