maanantai, 27. tammikuu 2020

Kuinka yleiset koiramaailman käskyt toimivat mäyräkoira-arjessa...

Oikeasti, mäyräkoiraa ei käsketä. Sille voi esittää TOIVEITA, miten joku asia olisi hyvä tehdä. Sitä voi PYYTÄÄ tekemään jotakin toivottavaa. Tai pyytää olemaan tekemättä jotain. Joka tapauksessa, mäyräkoira tekee aina lopullisen tulkinnan. Et siis koskaan tiedä, mikä lopputulema pyynnöilläsi on.


hertta%20pentu2.jpg

TULE, TÄNNE

Epätoivoinen yritys kiinnittää vastakkaiseen suuntaan pomppoilevan tai näennäisesti hoomoilaisena seisoskelevan mäyrinkäisen huomio (oikeastihan se on aina skarppi, mutta pystyy helposti esittämään ymmärtämätöntä). Tilanteessa ei ole merkitystä sillä, kuinka kovaa huutaa. Tai millä äänensävyllä. "Tule" ja "tänne" ovat termejä, jotka mäyräkoira tutkimusten mukaan ymmärtää ja sisäistää kaikkein huonoimmin. Myös kuulolla voi olla jotakin tekemistä termin tulkinnassa. Tosin, kun mäyräkoirien kuuloa on testattu, on yllättäen huomattu, että ne reagoivat myönteisesti "tule" ja "tänne" kutsuihin silloin, kun tarjolla on selvästi jotakin hyödykettä, kuten ruumiinravintoa. Eli ne näyttäisivät kuulevan, mutta juuri sellaisissa tilanteissa, jotka ovat niille hyödyllisimpiä. Myös naapurin koiran haukahdukset ne näyttäisivät kuulevan aivan mainiosti syöksyessään ääneen suuntaan, mutta ihmisen kutsuhuudot samassa tilanteessa eivät ylety aivojen kuulokeskukseen. Tämä on tutkijoille vielä mysteeri. Tule, tänne ja muiden vastaavien kutsujen sijaan onkin järkevämpää laittaa itse jalkaa toisen eteen ja edetä mäyräkoiran suuntaan. Paljon helpommalla pääsee niin (jos vaan vauhti jaloissa riittää).


maija%20katsoo.jpg

PAIKKA, ODOTA

Paikoillaan pysymistä tarkoittavat termit toimivat mäyräkoiralla hyvin vaihtelevasti. Varsinaisesti tämä pyyntö ei edellytä mäyrinkäiseltä mitään erityistä asentoa tai suorittamista - silti se on yksi hankalimmista termeistä. Mäyräkoiraa ei voi millään mittarilla väittää yksinkertaiseksi saati tyhmäksi - odottaminen tai paikallaan pysyminen on sille kuitenkin äärimmäisen hankala tehtävä. Jos sanot sille "paikka" juuri kun se kerjää intensiivisesti osaansa pöydällä olevasta ateriasta, voi olla varma, että pyyntösi toimii. Eli joo, tavallaan helppoa. Mutta kun pyydät mäyräkoiraa odottamaan tai pysymään paikoillaan silloin, kun pihan poikki pomppii rusakko, keittiössä narahtaa jääkaapin ovi tai eteisessä kolahtaa ovi, pyynnölläsi ei ole mitään virkaa. 


IRTI

Tärkeä termi koiramaailmassa. Sanoja voi olla tietenkin monia, mutta pointtina se, että koira päästää irti jostakin minkä se on napannut tai mihin se on tarttunut. Ei kovin suurta onnistumisen mahdollisuutta mäyräkoiran kanssa. Kun se loikkii onnesta soikeana löytämänsä ihana raato suupielistä roikkuen, "irti" on vaan tuulen huminaa puiden latvoissa. 


marjastaa2.jpg

SEIS

Kuten "irti"-käsky, "seis" on todella käyttökelpoinen. Se, että saa koiran pysähtymään missä vaan tilanteessa, voi olla todellinen henkivakuutus. Kaikkein parhaiten mäyräkoiralle toimii käsky "seis" silloin, kun se on narun päässä. Ja toinen pää narusta kiinni jossakin pitävässä, kuten vaikka ihmisen kädessä. Kun narun pää tulee vastaan, "seis" toimii yllättävän hyvin, jopa mäyräkoiralla.


ISTU, MAAHAN

"Istu" on maailman tyhmin käsky mäyräkoiramaailmassa. Miksi mäyräkoiran pitäisi istua? Koska kaikki muutkin koirat istuvat käskystä? Istuminen on epäluonnollinen asento mäyräkoiralle - ainakin käskystä. Se retkottaa lonkkalepoa tai kyttää jääkaapin edessä tiiviissä tassuistunnassa tai kurottelee sohvapöydälle mangustin tyyliin. Mutta että käskystä istuminen, ei järkeä. Ei mäyräkoirasta istuttamalla saa edes mitään erityisen näyttävää ilmestystä. Paljon huomiota herättävämpi se on seistessään neljällä jalalla. Tai kylki litteänä sohvatyynyä vasten maatessaan.
Maahanmeno on vähintäänkin yhtä tyhmä ajatus. Mäyräkoira kyllä menee makuulle kun se sitä itse haluaa, eli hyvinkin usein. Mutta että pyynnöstä? Harvemmin. Maassa makoilu voi olla myös varsin epäkiitollista touhua mäykylle. Jos maa on märkä / kostea / kurainen / röpelöinen / kylmä jne., on suorastaan rikollista pyytää mäyräkoiraa käymään siihen herkän hipiänsä kanssa pötköttämään. Eikä se sitä kyllä tekisikään.


IMG_8305.jpg

ANNA TASSU

Oikeasti, käyttääkö joku tätä mäyräkoiraan? Vitsinä ehkä... mutta ei kai kukaan tosissaan oleta, että mäyräkoira ojentelee jalkojaan pyynnöstä kohti ihmistä? Hah. Jos pyytäjän kädessä on lihapulla tai makkaranpalanen, saattaa mäyrinkäinen läväyttää tassunsa vasten kämmentä. Mutta tässä on kyllä kyse ihan jostain muusta kuin suloisesta pikkukoiran kättely-yrityksestä. Jos ei makkara hyvällä kämmenestä irtoa, seuraava isku on jo kovempi, kannattaa varautua.


EI

No, ei on ei. Se tarkoittaa eri kielillä aina yhtä ja samaa asiaa  - älä, lopeta, lakkaa heti, älä edes kuvittele..! Tutkimusten mukaan monet mäyräkoirat jopa suostuvat ymmärtämään tämän pyynnön. Ilmeisesti se on riittävän lyhyt, yksiselitteinen ja yleensä ääneen todettuna varsin napakka. Huomioitavaa kuitenkin on, että "ei" on harvemmin "ei" ensimmäisellä kerralla ilmaistuna - ensimmäisen ei:n kuultuaan mäyräkoira saattaa vilkaista, miten tosissaan sen esittäjä on. Keskimäärin kolmannen ei:n kohdalla sen monttu saattaa loksahtaa auki ja se jää odottamaan että mitä tästä nyt seuraa. 


pennut10.jpg

PERKELE ja muut vastaavat sekalaiset pyynnöt

Tutkimusten mukaan perkele ja muut jopa painokelvottomat pyynnöt ovat usein käytössä mäyräkoirien kanssa. Useammin kuin muiden rotujen edustajien kanssa kommunikoidessa. Vaikka termien kirjo on hyvin laaja, näille tuntuisi olevan yhteistä se, että niillä ilmaistaan suuria tunnekuohuja ja jopa epätoivon purskahduksia. Kun mikään muu pyyntö ei tule mieleen, saattaa suusta pärskähtää satunnainen termi vahvalla tunnelatauksella. Lienee turha mainita, että onnistumisen mahdollisuudet näilläkin termeillä on kohtuullisen surkeat. Ainoastaan jos mäyräkoira hämmentyy ennen kuulumattomasta sanasta tai sen sisältämästä hyvin vahvasta tunnelatauksesta, se saattaa hetkellisesti jopa vaivautua vilkaisemaan tilannetta. Tosin näitä tilanteita on tutkimuksissa havaittu varsin vähäisesti. 

maanantai, 29. huhtikuu 2019

Luonnollisesti myös Hertta Hillevi kävi SmartDOG-testissä!

Kokonaisarvio testin perusteella


Hertta on ystävällinen ja avoin koira, joka tutustuu vauhdikkaasti uuteen tilaan ja rauhoittuu sylinteritestin jälkeen selvästi, kiihtyen jälleen sosiaalisen oppimisen tehtävässä. Hertta on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy erittäin hyvin tehtäviin. Sylinteritestissä Hertta osoittaa erittäin hyvää itsehillintää. Ihmisen eleiden lukukyky ei ole Hertan vahvuus. Hertta ymmärtää erittäin hyvin kädellä ristiin osoitetun eleen. Hertta saattaisi ymmärtää lähellä kuppia osoitetut eleet paremmin kuin seisaaltaan osoitetut eleet, mutta niitä ei testata tässä testissä. Hertta ei ole johdettavissa harhaan eleillä. Hertta ratkaisi supernopeasti tilaan liittyvän ongelmanratkaisutehtävän (V-aita), mutta loogisen päättelyn tehtävä oli Hertalle vaikea. Hertta on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Hertalla on erinomainen muisti, se muisti kaikki neljä muistipaikkaa muistin kesto –tehtävässä. Hertta painoi namikoneen nappia satunnaisesti, mutta kiihtyi tehtävässä niin, että ei oppinut namikoneen käyttöä siten, että olisi alkanut toistaa painamista systemaattisesti. Hertta on vauhdikas ja tekemisestä innostunut koira, joka sinnikkäästi pyrkii ratkaisemaan eteen tulevat ongelmat!


Itsehillintä ja ongelmanratkaisu

Testissä impulsiivisuutta mitattiin sylinteritestillä ja V-aita-testillä. Siitä, miten koira reagoi, kun se ei voi itse päästä haluamaansa lopputulokseen, mitattiin mahdottomalla tehtävällä.

Sylinteritesti

Koira opetettiin hakemaan makupala läpinäkymättömän sylinterin päästä. Tämän jälkeen sylinteri muuttui läpinäkyväksi ja koira saikin nähdä palkinnon.  Hertta oli tässä erityisen kiihkeä ja nopea liikkeissään, mutta ajatus pysyi kuitenkin kirkkaana siitä, että namiin pääsee käsiksi ainoastaan avoimesta päästä. Hertalla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla testin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79, susilla 77 - Hertalla tämä oli 100.


Itsehillint%C3%A4%20hertta.jpg


Ongelmanratkaisu, V-aita

V-aidan sisään laitettiin ruokaa ja koiran oli tajuttava, että vain menemällä poispäin palkkiosta, sen oli mahdollista saavuttaa se. Tehtävässä mitataan paitsi ongelmanratkaisun tapaa ja nopeutta, myös itsehillintää. Hertta hahmotti tämän tilaan liittyvän ongelman samantien. Huippunopeassa kuudessa sekunnissa se oli itsenäisesti ratkaissut tehtävän, kiertänyt aidan ja päässyt käsiksi nameihin. Keskimäärin tähän testatuilla koirilla kuluu 50-60 sekuntia, mäyräkoirilla vähän enemmän, 80-90 sekuntia.


Tilaan%20Liittyv%C3%A4n%20ongelman%20rat


Mahdoton tehtävä

Mahdottomassa tehtävässä koira pääsi ensin vapaasti hakemaan namit levyn päältä. Viimeisellä kerralla kansi suljettiin tiukasti ja namit jäivät rei'itetyn kuvun alle. Tarkoitus on selvittää kahden minuutin aikana, millä tyylillä koira pyrkii ratkaisemaan ongelmaa. Hertta pyrki ratkaisemaan tehtävän ensimmäkseen itsenäisesti (74 %) ja on työskennellessään sinnikäs ja yrittää aukaista laatikkoa puremalla ja kaapimalla sitä. Koiralla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyytää myös ohjaajalta apua ratkaisuun (23 %). 3 % Hertta tekee muuta. Testatuilla mäyräkoirilla on keskiarvoa enemmän itsenäistä suorittamista.


mahdoton%20teht%C3%A4v%C3%A4%20hertta.jp


Eleiden lukukyky

Osiossa testattiin sitä, miten koira löytää ihmisen eleiden antaman vihjeen avulla palkinnon. Hertalle tämä oli vaikea osio. Selvästi sen oli vaikeata hahmottaa seisovan ihmisen korkeudella tapahtuvia liikkeitä. Ei ole vielä laajasti tutkimustuloksia siitä, miten eri rodut osaavat tulkita ihmisen eleitä. Kuitenkin myös pienet koirat osaavat niitä tulkita, eli kyse ei ole välttämättä siitä, että tehtävä olisi erityisen vaikea kaikille pienille koirille. Ihmisen eleiden lukukyky ei ole Hertan vahvuus. Hertta sai keskimäärin 53 % oikein. Parhaiten Hertta ymmärsi kädellä ristiin osoitettu elettä. Hertta saattaisi ymmärtää paremmin lähellä kuppia tehtävät osoitukset kuppiin, kuin seisten tehdyt eleet.


Eleiden%20luku%20Hertta.jpg


Muisti ja looginen päättely

Testikokonaisuuden vaikeimmassa osiossa koiran pitää päätellä tyhjän astian perusteella eli negaation kautta, missä palkinto sijaitsee. Ensin koiralle opetettiin, että toisen astian alla on ruokaa ja toinen astia on tyhjä. Varsinaisessa testissä koiran edessä oli kaksi astiaa, eikä se nähnyt, kumman alle nami laitettiin. Testaaja näytti koiralle tyhjän astian, jonka jälkeen koira lähti suorittamaan tehtävää. Toistoja oli viisi.

Hertta puolestaan ei ymmärtänyt päättelyä negaation kautta, vaikka se keskittyi hyvin tarkkaavaisen oloisena. Hertta ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen. Hertta valitsi toistuvasti saman puolen kipot, ja sai siten puolet oikein. Tämä strategia, jonka suurin osa koirista valitsee.


looginen%20p%C3%A4%C3%A4ttely%20hertta.j


Vihje vai oma päättely

Osa koirista luottaa vahvasti ihmisen vihjeisiin. Tehtävässä testaaja osoitti koiralle namin väärän sijainnin. Suurin osa koirista (vajaa 80 %) ei "mene halpaan" vaan menevät sinne, mihin näkivät namin laitetun. Näin toimi myös Hertta. Testatut mäyräkoirat ovat keskimääräistä enemmän (90 %) toimineet oman päättelyn ohjaamana.


vihje%20vai%20oma%20p%C3%A4%C3%A4ttely%2


Muistin kesto 

Muistin kesto - tehtävässä koiran nähtävillä oli kolme lähekkäin olevaa astiaa. Sille näytettiin aina minkä astian alle nami laitetaan. Koiran piti sen jälkeen muistaa palkinnon sijainti  tietyn odotteluajan jälkeen. Koiran näköyhteys astioihin peitettiin, jotta mitattaisiin sitä, miten koira pystyy palauttamaan asian mieleensä. Vaikea tehtävä, josta vain harva koira suoriutuu kaikista toistoista oikein. Hyvä suoritus on, kun koira muistaa puolet sijainneista oikein.

Hertta muisti oikein kaikki neljä aikaa (1 min, 1 min 30 sek, 2 min  ja 2 min 30 sek odottelun jälkeen) mikä on erinomainen ja kohtuullisen harvinainen suoritus - vain pieni osuus testatuista koirista saa kaikki oikein. Tehtävä vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä namin sijainnin oikein kahden lyhimmän odotteluajan jälkeen. Testatut mäyräkoirat ovat pärjänneet tehtävässä aavistuksen keskiarvoa paremmin.


muistin%20kesto.jpg

Sosiaalinen oppiminen

Koirat oppivat paljon lajitovereilta sekä ihmisiltä. Käyttäytymisen seuraamista ja sen spontaania matkimista tutkittiin namikoneella. Testaaja näytti viisi kertaa, miten ruoka tulee laitteesta ulos ja sen jälkeen koira pääsi kokeilemaan onneaan.

Hertta ei oppinut tehtävää mallin perusteella.  Hertta painaa oikeaa nappia, mutta se osuu nappiin vahingossa. Se, että koira yrittää ylipäätään selvittää tehtävää, kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Hertta ei kuitenkaan opi laitteen toimintaa 3 minuutissa, lähinnä suuren kiihtymisen takia.


sosiaalinen%20oppiminen%20hertta.jpg

Aktiivisuus

Myös koiran aktiivisuutta seurataan testin aikana aktiivisuusmittarilla.  Hertan aktiivisuus oli 38. Rodun keskiarvo on ollut 30.


miettii%20pienempi.jpg

torstai, 21. maaliskuu 2019

NUKKUMINEN - yksi mäyräkoiran tärkeimmistä elämäntehtävistä!

Mäyräkoiralle ja koiralle ylipäänsä nukkuminen on arjen ja juhlan luksusta - ja elinehto. Ikinä ei voi nukkua ja torkuttaa liikaa! Nukkuminen sopii aamuun, iltaan, päivään, yöhön.  Kotiin, toimistolle, mökille, kylään, autoon. Sänkyyn, sohvalle, petiin, nojatuoliin, kantokoppaan, syliin. Nukkuminen on perustarve mutta myös elämäntapa. Nukkumisen voi tehdä rennosti, huolellisesti, tyylikkäästi - kaikki tyylit ovat sallittuja. Lopputulos on tärkeintä  - levännyt, onnellinen, herättyään unesta lämmin mäyräkoira. Voiko olla hyödyllisempää tehtävää maan päällä?! 
Mutta mitä nukkuminen mäyrinkäiselle on ja mitä  asioita siinä tulee ottaa huomioon?


kualen%20nauruun.jpg

1. Miksi nukumme? 
Mäyräkoira nukkuu, koska se voi. Ja onhan se elinehtokin. Ja koska se on niin hemmetin mahtavaa. Ihan kuin laittaisi rahaa pankkiin tai nakkia ruokakippoon. Kun keho lepää, myös mieli lepää. Unella on monia tehtäviä, kuten  vastustuskyvyn ylläpitäminen ja vireyden palauttaminen. Kunnon unien jälkeen on taas mahtavasti energiaa touhuta, vaatia huomiota (kuten kerjääminen) ja edellyttää palvelua. Nukkumattomuus ei ole hyvästä eikä terveellistä. Liiasta valvomisesta ja huonoista unista mäyräkoira tulee ärtyneeksi  aivan kuten liian ankeista eväistä,  ja sittenhän ei ole kellään enää mukavaa. 


IMG_8460.jpg

2. Mitä uni ja nukkuminen on?
Nukkumisessa erkaannumme ulkomaailmasta tilaan, jossa reaktiot ovat rajoittuneita. Unessa emme ole tietoisia aistiärsykkeistä, vaikka aivot ovatkin toiminnassa. Tutkimusten mukaan mäyräkoiralla aivot ovat unen aikana aivan erityislaatuisessa tilassa; tällaista on havaittu hyvin harvalla, jos millään muulla elollisella olennolla. Mäyräkoiran aivot eivät ole niin aktiivisena kuin valvetilassa, mutta toisaalta tarpeen mukaan ne reagoivat hyvinkin aktiivisesti sopivaan ärsykkeeseen, kuten jääkaapin oven narahdukseen tai naapurin perheen kotiinpaluuseen. Tietyt ärsykkeet taas eivät ylitä millään unitilassa olevan mäyräkoiran aivoja. Unesta ja nukkumisesta täytyy pitää erillään ns. valvenukkuminen, eli mäyräkoirien taitavasti esittämä unenomainen tila - vaikka ovatkin hereillä. Tätä mäyräkoira esittää useimmiten silloin, kun tiedossa on jotakin epäkiinnostavaa askaretta, kuten turhan aikainen herätys sateiseen aamuun.


IMG_1625.jpg

3. Nukkumapaikat ja -asennot
Nukkua voi joka paikassa. Se ei ole kuitenkaan suositeltavaa esimerkiksi kesken lenkin tai syömisen. Turvallisuusseikat tulee luonnollisesti aina huomioida ja keskittyä nukkumiseen silloin, kun siitä ei aiheudu vaaraa itselle tai muille. Mäyräkoira on tunnettu mielikuvituksellisista uniasennoistaan. Venytykset ja kiepit saattavat olla huvittavan näköisiä, mutta pelkkää huumoria ne eivät ole. Vaikka mielikuvituksesta ei lisäpisteitä saakaan, kannattaa ehdottomasti ylittää rajoja ja hakea sitä kaikkein ominta tyyliä. Mistä sitä muuten tietää, tuleeko paras uni sohvan selkänojalla, mamman polvitaipeessa vai paljaalla lattialla kevätauringon lämmittävissä säteissä? Kulkeeko henki parhaiten rinkelin mallissa, suorana pötkönä vai useammasta kohtaa taittuneena? Löytyykö paras feng shui omasta rauhasta ja omasta pedistä, vai lämpimästä ja turvallisesta kainalopaikasta? 


Entä sitten ihastuttavat oheistuotteet, kuten tuhina, kuorsaus, pierut ja tuhnut? Hyvin vapauttavaa ja rentouttavaa! Ei se ole mäyräkoira eikä mikään, joka ei saa koko huushollia hereille kuorsaamisellaan. Tai unissaan saalista oravaa ulisten niin että jalat vaan nytkyy. Palvelijoille ja muille kanssanukkujille kannattaa myös varhaisessa vaiheessa opettaa sietokykyä tuhnauksille: niitä tulee ja niitä menee, mutta yhteistä niille on aina se, että ne tulevat äkillisesti, tilaamatta ja ennalta arvaamattomasti.
 
4. Nukkumiseen liittyvät palvelut
Mäyräkoira on oma-aloitteinen ja itsenäinen (halutessaan), mutta hyvään uneen ja nukkumiseen liittyy niin paljon tärkeitä seikkoja, että apu on tarpeen. Ei kannata yrittää selviytyä kaikesta itse. Ja miksi pitäisikään? Sitä vartenhan mäyrinkäisellä on palveluskunta! Palvelijoiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on turvata mäyräkoiralle laadukas unipaikka ja nukkumiseen liittyvät palvelut. Näitä ovat mm. nosto-, peittely- ja kantopalvelut. Jokaisen kannattaa tarkistaa sopimuksentekovaiheessa, että myös yölliset palvelut sisältyvät sopimukseen, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. On todella ikävää istua kylmällä lattialla odottamassa sänkyynnostoa aamuyöstä kahden aikaan, kun palvelija vaan vetelee hirsiä eikä ota minkäänlaista kontaktia. Siinä tuntuu puoli minuuttiakin kovin pitkältä ajalta. Jos sänkyyn ei ole syystä tai toisesta pääsyä, ei peli ole täysin menetetty. Siinä tapauksessa pitää ehdottomasti edellyttää kunnon luksusluokan pedit ja peittelypalvelu. Vaikka ei niissä sitten nukkuisikaan, niin kannattaahan ne kuitenkin vaatia!

23.2.13.jpg

5. Kun nukkuminen on vaikeata
Joskus harvoin voi olla mäyräkoirallekin nukkuminen vaikeata. Kierrokset jäävät päälle ja aktiivitaso ei lähde laskeutumaan. Yritä siinä sitten asettua aloilleen ja monesti kaiken kukkuraksi kiivastuneet palvelijat ja perheenjäsenet alkavat käydä kuumana halutessaan itse unten maille. Tärkeintä on tällöin huolehtia rauhallisista ja tarkoista rutiineista ja varmistaa, että nukkumistila ja itse nukkumispaikka ovat rauhallisia ja rauhoittavia. Mäyräkoiralle se tarkoittaa lämmintä, vedotonta, pehmeätä, peitolla peitettävissä olevaa makuupaikkaa. Mikäli sellaista ei ole, ehdottomasti kehityskeskustelua palvelusväen kanssa. Mikäli muut perheenjäsenet vetävät hernettä nenään siitä, että mäykyllä on hetkittäisiä rauhoittumisongelmia, suositellaan ehdottomasti pahoittamaan mieli ja näyttämään se selkeästi palveluskunnalle. Äkkiä ne siitä oppivat.  Nukkumiseen liittyvät palvelut ja niiden sujuvuus ovat erittäin merkittäviä silloin, kun nukkuminen on jostain syystä häiriintynyt. Kuka sitä nyt tyytyväisenä makoilisi ruttuisen viltin päällä tai muhkuraisella patjalla? Kamala ajatus.

perjantai, 15. maaliskuu 2019

Maija Annikki SmartDOG-testissä!

SmartDOG -testeillä saadaan tietoa koiran kognitiivisista ominaisuuksista, eli esimerkiksi miten koira ratkaisee erilaisia ongelmia ja millaisia piirteitä sen persoonallisuudessa on. Testit perustuvat koirien kognitio- ja käyttäytymistutkimuksiin, eli testauksella on tieteellinen pohja.

Testeillä voidaan mitata koiran itsehillintää, miten se tulkitsee ihmisen eleitä löytääkseen palkkion, miten se ratkaisee ongelmia (tilaan liittyvä ongelma, mahdoton tehtävä), millainen kyky sillä on loogiseen päättelyyn negaation kautta, millainen muistin kesto sillä on ja miten se oppii spontaanisti mallista (sosiaalinen oppiminen). Testitilanteessa voi saada myös muuta mielenkiintoista tietoa, kuten esim. miten koira suhtautuu tekemiinsä virheisiin.


8601%20%281%29.jpg

KOKONAISARVIO

Maija on ystävällinen koira, joka tutustuu vauhdikkaasti testitilaan. Maija on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä ja se keskittyy erittäin hyvin tehtäviin. Maija osoittaa sylinteritestissä erittäin hyvää itsehillintää. Maija lukee kohtuullisen hyvin ihmisen elekieltä. Helpoin Maijalle on kädellä ristiin osoitettu ele. Maija ei ollut huijattavissa eleillä, kun se näki mihin ruoka meni. Maija ratkaisi tilaan liittyvän tehtävän (V-aita) pienen miettimisen jälkeen- Maija on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Maija ymmärsin testin vaikeimman eli loogisen päättelyn tehtävän ja ratkaisi sen kokonaisuudessaan. Tämä on hyvin harvinainen suoritus! Maijalla on erittäin hyvä muisti ja se muisti kolme neljästä viiveestä oikein. Maija oppi mallista sosiaalisen oppimisen tehtävän eli namikoneen käytön, mutta unohti sen, kun alkoi kiihtyä.


ITSEHILLINTÄ JA ONGELMANRATKAISU

Itsehillintä on merkittävä ominaisuus arjessa ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvin impulsiivinen koira voi olla hyvä harrastus- ja kilpailukoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä parempi impulssikontrolli saattaa olla hyödyksi. 

Impulsiivisuutta  mitattiin  testissä  sylinteritestillä  sekä  V-aita  testillä. 

Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Maija oppi nopeasti hakemaan makupalan läpinäkymättömän sylinterin vasemmasta päästä (josta nami oli laitettukin sisään sylinteriin). Kun sylinteri muuttui läpinäkyväksi, eli nami näkyi sieltä läpi, Maija meni silti joka toistolla hakemaan namin juuri oppimallaan tavalla sylinterin päästä. Maijalla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla testin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79, susilla 77 - Maijalla tämä oli 100.


Itsehillint%C3%A4.jpg


Ongelmanratkaisu - V-aita

V-aidan sisäpuolelle laitettiin herkkuja niin että koira näki ne. Koiran piti hoksata, että sen pitää mennä poispäin palkkiosta, jotta se voi saavuttaa herkut. Testissä mitattiin ongelmanratkaisun nopeutta, ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.

Maija alkoi tarmokkaasti selvittää pääsyä namien luokse. Se yritti raapia itseään aidan läpi ja kurkotella sen rakosista. Se kävi kokeilemassa useita kertoja kummallakin puolella "V:tä". Aikansa kokeiltuaan se alkoi komentaa äänekkäästi apua, ei kuitenkaan haukkuen. Hetkeksikään se ei lamaantunut, vaan yritti koko ajan keksiä ratkaisua ja / tai pyytää apua. Viimein se hoksasi kiertää aidan ja pääsi käsiksi nameihin. Tehtävä tuotti hieman vaikeuksia Maijalle, mutta koira ratkaisi sen määräajan puitteissa (3 minuuttia).


Ongelman%20ratkaisu.jpg


Ongelmanratkaisu - mahdoton tehtävä

Mahdottomassa  tehtävässä  testataan millainen on koiran  ongelmanratkaisustrategia - pyrkiikö se ratkaisemaan  itsenäinesti vai pyytääkö ohjaajalta apua. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Ei ole oikeata tai väärää tapaa lähestyä mahdotonta tehtävää - kotikoiralle ehkä apua pyytävä strategia on arjen kannalta paras, mutta harrastus- tai työkoiralla on hyvä olla kykyä itsenäiseen tehtävän ratkaisuun.

Namit olivat ensin vapaasti haettavissa levyn päältä. Sen jälkeen kansi tuli osittain namien päälle ja vähitellen kokonaan päälle, kuitenkin niin että se oli helposti huitaistavissa siitä pois. Viimeisellä kerralla kansi suljettiin nippusiteillä ja namit jäivät jumiin läpinäkyvän, rei'itetyn kuvun alle. Maija alkoi tarmokkaasti raapia, purra ja retuuttaa laatikkoa. Ensin se teki työtä tomerasti itsenäisesti, jossain vaiheessa kääntyi kuitenkin testaajan puoleen pyytäen apua. Maija pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän itsenäisesti (67 %), mutta molemmat ongelmanratkaisustrategiat ovat käytössä, koska se pyytää myös ohjaajalta apua ratkaisuun (33 %).


Mahdoton%20teht%C3%A4v%C3%A4.jpg

ELEET

Osiossa testattiin, miten hyvin koira löytää palkkion oikean kupin alta ihmisen eleiden antaman vihjeen avulla. Tutkimusten mukaan koirat ovat yleisesti ottaen erinomaisia eleiden lukijoita, mutta tässä on paljon vaihtelua yksilöiden välillä.

Kuppeja oli kaksi, ja Maija ei tiennyt kumman alla palkinto kulloinkin on. Testaaja käytti erilaisia eleitä auttamaan Maijaa suunnistamisessa oikealle kupille. Tämä oli Maijalle vaikein kaikista osioista. Puhtaat sivulle vievät käsieleet (oikea - vasen), ilman että testaajan keho, ylävartalo tai pää liikkuivat, oli Maijalle vaikea tunnistaa. Kun käsiliike meni ristiin kehon yli, Maija tunnisti eleen ja suunnisti tarmokkaasti osoitetulle, oikealle kupille. Ylävartalolla, päällä ja kasvoilla tehty osoittaminen (nyökyttäminen kuppia kohtia), oli Maijalle helppo vinkki. Maija ymmärsi ihmisen eleitä kohtuullisesti saaden 63 % oikein. Maija ymmärsi parhaiten kädellä ristiin osoitettua elettä ja toiseksi parhaiten jalka- ja katse-eleitä. Vaikeimmat eleet Maijalle olivat kädellä suoraan ja viiveellä osoitetut eleet.


Eleiden%20luku.jpg


MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY

Tämä osio sisälsi testin vaikeimman tehtävän. Koiran piti päätellä palkkion sijainti sillä perusteella, että se oli nähnyt, missä palkkio ei ole. Tehtävä on haastava, koska suurin osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta, johon kosketaan viimeisenä. Vain noin 30 % koirista ymmärtää tehtävän ollenkaan.

Testaajalla oli kaksi kuppia valkoisten papereiden päällä (jotta namit erottuisivat). Ensin Maija näki, minkä kupin alle nami laitettiin ja se osasi tarmokkaasti suunnistaa suoraan oikealle kipolle.

Vaikein tehtävä on se, jossa koira ei näe, kumman kupin alle todellisuudessa nami laitetaan. Eli testaaja tuo eteen esteen, jonka takana hän laittaa namin toisen kupeista alle. Sen jälkeen Maijalle näytettiin TYHJÄÄ kuppia, eli ohjaaja kohotti kippoa näyttääkseen ettei siellä ole mitään. Koiralla on suuri houkutus mennä tyhjälle astialle, koska ainoa mitä se näkee tässä tehtävässä, on se, että siihen on koskettu viimeiseksi. Muusta sillä ei ole näköhavaintoa. Maija meni kuitenkin jokaisessa viidessä toistossa suoraviivaisesti sen toisen kupin luokse  -sinne missä nami oli, mutta missä se ei ollut sitä nähnyt. Maija ymmärtää selvästi loogisen päättelyn tehtävän - 100 % on erittäin harvinainen tulos, vain 4 % testatuista koirista yltää tähän suoritukseen! Se tarkoittaa, että koira ymmärtää ongelman ja ilmiön sen takana. Tällaisen kyvyn omaava koira pystyy uudessa tilanteessa ratkaisemaan ongelmia, vaikka ei ole niitä aikaisemmin kohdannut. Koirasta riippuen saattaa olla, että tällainen yksilö turhautuu helppoihin harjoituksiin.


Looginen%20p%C3%A4%C3%A4ttely.jpg


Vihje vai oma päättely

Osa koirista luottaa vahvasti ihmisen vihjeisiin. Tehtävässä testaaja osoitti koiralle namin väärän sijainnin. Suurin osa koirista ei "mene halpaan" vaan menevät sinne, mihin näkivät namin laitetun. Näin toimi myös Maija. Maijaa ei hämätty "väärillä" tehtävän vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella, missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne näki namin menevän.


Vihje%20vai%20oma%20p%C3%A4%C3%A4ttely.j

Muistin kesto

Muistin kesto  -tehtävässä koiran nähtävillä oli kolme lähekkäin olevaa astiaa. Sille näytettiin aina minkä astian alle nami laitetaan. Koiran piti sen jälkeen muistaa palkinnon sijainti tietyn odotteluajan jälkeen. Koiran näköyhteys astioihin peitettiin, jotta mitattaisiin sitä, miten koira pystyy palauttamaan asian mieleensä. Vaikea tehtävä, josta vain harva koira suoriutuu kaikista toistoista oikein. Koiran täytyy käsitellä spatiaalista tietoa, painaa sijainti mieleen sekä vielä osata noutaa se viiveen jälkeen. Hyvä suoritus on, kun koira muistaa puolet sijainneista oikein. 

Maija selvisi oikein kolmesta yrityksestä, ainoastaan viimeinen 2 min 30 sek oli sille sen verran hankala, että meni väärälle kupille. Oikeaan suuntaan, mutta viereiselle kupille. Koko tämän osion ajan Maija piti kovaa ääntä, ei haukkunut mutta "purnasi", erikoista että kaiken sen askaroinnin lisäksi se vielä muisti niin hyvin namien sijainnit. Maija muisti oikein kolme namin sijaintia (1 min, 1 min 30 sek, 2 min odottelun jälkeen)  neljästä. Tämä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä kaksi aikaa oikein.


Muiston%20kesto.jpg


SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat oppivat toisiltaan ja ihmisiltä. Toisen käyttäytymisen seuraamista ja matkimista kutsutaan sosiaaliseksi oppimiseksi. Maijalle näytettiin namiautomaatin toiminta viisi kertaa, eli että mistä napista painamalla tulee äänimerkki ja nameja alustalle. Sitten Maija aloitti itsenäisen toiminnan. Se selvästikin oppi näkemästään, että mistä piti painaa, ja sai laitteen toimimaan muutaman kerran, mutta into vei mennessään. Se alkoi paukuttaa etutassulla laitetta milloin mistäkin kulmasta. Välillä se tuijotti masiinaa epäuskoisena, mutta ennenkaikkea koko käytettävissä olevan ajan se yritti kovasti ratkaista ongelmaa. Maija manipuloi ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Maija kuitenkin kiihtyy namikoneen käyttämisestä niin, että se unohtaa juuri oppimansa taidon ja manipuloi tassullaan laitetta satunnaisesti.


sosiaalinen%20oppiminen.jpg


AKTIIVISUUS

Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.


Aktiivisuus.jpg

8707.jpg


Testaaja: Heli Väätäjä, Pro MiuHau Oy

Kursiivitekstit raportilta.

sunnuntai, 10. maaliskuu 2019

Mäyräkoiran sanakirjan lisälehdiltä poimittua

Hiljainen vaatimus (orig. saks. die leise Anforderung)
Enemmän kuin pyyntö, mutta vähemmän kuin käsky. Ei siis aina sisällä suoranaista käskyttämistä, mutta jotenkin käänteisen psykologisesti toimii kuin häkä. Perustuu mentaaliseen painostamiseen, henkisen rajan ylittämiseen. Esiintyy moninaisissa tilanteissa; jääkaapin läheisyydessä, sängyn vieressä keskellä yötä, ruttuisen peiton äärellä. Esiintyy usein yhteistyössä teelautasten kanssa.


Hillitsemätön huulikontakti
Epänormaalia fyysistä kanssakäymistä. Tunkeilevaa, vaativaa, hyvän maun ylittävää. Kohdistuu paikallaolijoihin iästä, yhteiskunnallisesta statuksesta, ihonväristä tai muusta ominaisuudesta riippumatta. Sisältyy monesti myös sierainten läpimittaista tarkastelua intiimiltä etäisyydeltä. Ei ole lopettavissa estelyllä, päinvastoin kontakti korostuu mitä enemmän sitä yrittää välttää tai estää. Hiipuu omia aikojaan kun kaikki mielenkiintoinen naamassa on käyty läpi. Alkaakseen taas uudestaan hetken kuluttua. 


IMG_25662.jpg

Kesään kallistuva lämmönsäätelyjärjestelmä
Kesän loputon kaipuu. Vaihtoehtoisten lämmönlähteiden jatkuva etsiminen ja hyödyntäminen. Saunan ylälauteiden mittailua, akrobaattisia venytyksiä kohti pienintäkin auringonsädettä, liito-oravanlitteitä vatsanseutuja lattialämmitystä vasten. Lämmönsäätelyjärjestelmä ei tahdo sopeutua talviolosuhteisiin, josta syystä esiintyy horrostelua silloin, kun jääkaapin ovi pysyy suljettuna. Kevättä kohti sisäinen järjestelmä alkaa nytkähdellä käyntiin. Aktiivisimmillaan kesäkauden poutaisina ja lämpiminä päivinä grillin läheisyydessä.


Lahja ihmiskunnalle
Sitä ei voi valita, se valitsee sinut. Suunnaton luottamus omaan merkitykseen maailmankaikkeuden keskipisteenä. Fyysisiin ulottuvuuksiin nähden hieman ylimitoitettu ajattelumalli, mutta henkisen puolen kyvyt kattavat mahdolliset muut puutteet. Paistattelua valokeilassa, tarve olla tilanteen herrana, kaikkien huomattavissa. Äänekästä huomauttelua, mikäli merkitys ihmiskunnalle ja ympäröivälle maailmalle on jäämässä huomiotta. 


Maailmankaikkeuden sekasorto (Chaos)
Kaikki aurinkokunnat planeetat ovat huonossa asennossa. Ne eivät noudata normaalia järjestelmällisyyttä. Sekasorto ulottuu myös oman aurinkokuntamme ulkopuolelle. Mikään ei ole kohdallaan. Magneettikenttä on vinossa ja ilmakehä tukossa. Sekasorto aiheuttaa suuria vaikeuksia liikkumiseen ja normaaliin elämään maapallolla. Käveleminen omasta vapaasta tahdosta ei onnistu. Vauhtia on otettava jarruttelun ja töksähtelyn kautta tai jopa maan pinnasta. Kaikenlainen pakottaminen tuntuu äärimmäisen epämiellyttävältä. Maailmankaikkeuden sekasorto on valitettavan usein esiintyvä ilmiö. Ilmeisesti aktivoituu erityisesti  vesi-, räntä- ja lumisateella, tihkussa, jäätävässä tihkussa sekä kovalla tuulella. Sekä ihan vaan tuulella. Pakkasesta puhumattakaan.


IMG_2583.jpg

Pyyteetön rakkaus
Kaikkensa antavaa, kaikilla aisteilla tuntevaa. Kiintymys, jota on vaikea verrata mihinkään. Jos tätä ei ole kokenut, on jäänyt paljosta paitsi. Pyyteetön rakkaus on lähes pyyteetöntä. Jotain pieniä vastapalveluksia se saattaa toivoa, kuten ruokaan, lämpöön ja muuhun hyvinvointiin liittyvää palvelua 24 / 7. Edellyttää kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa, koska tämä rakkaus ei lopu.


Suurenmoinen omanarvontunto 
Kyky arvostaa itseään ja luottaa itseensä. Ymmärrys siitä, että on ainutlaatuinen ja paras. Ei toiseksi paras, vaan paras. Kyky pitää kiinni omista oikeuksista, olivat ne sitten oikeutettuja ja ansaittuja tai eivät. Ei sisällä heikkoutta. Kaikilta osin itsevarmuus on ylitsevuotavaa. Maailman napa. Kyky ymmärtää, että oma elämä ja hyvinvointi on kaikkein tärkeintä. Synnynnäistä. 


hymy.jpg

Teelautanen
Matala, yleensä pyöreä astia. Käytetään mm. syömä - ja tarjoiluastiana. Mutta tätäkin enemmän jokin käsittämättömän suuri, pyöreä, nurkastaan kosteaan vivahtava. Esiintyy pääosin pareittain toistensa välittömässä läheisyydessä. Yleensä tuijottava elementti, kohdistuu ylöspäin ja yhdensuuntaisesti valitsemaansa kohteeseen, jolla on käytettävissään ruokaa tai muuta henkistä tai ruumiillista varantoa. Henkisesti kevyen painostava, toimenpiteitä odottava. Teelautaset eivät usein ole kovinkaan hyvin psyykkisesti siedettyjä. Helposti aiheuttavat retkahduksia läsnäolijoissa.


Täydellisyys (orig. Dachshund)
Virheettömyys. Ominaisuus, joka on sisäsyntyistä. Esimerkiksi rotumääritelmä. Kaikki selkeät poikkeamat rotumääritelmässä mainittuihin kohtiin katsottaisiin virheiksi, joissain rodussa. Mutta kun mäyräkoiralla ei ole virheitä. Ne ovat kaikki täydellisiä.