Koirat ovat monien aistiensa osalta ylivoimaisia ihmisiin verrattuna. Aistit auttavat koiria havainnoimaan ympäristöä ja keräämään siitä tietoa omiin tarkoituksiinsa. Mäyräkoiralla ne tarkoitukset ovat usein lähellä omaa suuta. Hiljan on saatu paljon uutta tietoa siitä, miten paljon aiemmin uskottua monimuotoisemmat mäyräkoiran aistit ovatkaan.

HAJU

Tuskin mikään on niin tärkeätä tappijalan elämässä, kuin oikeanlainen haju, juuri tarkoituksenmukainen tuoksu. Lukuisissa kokeissa on voitu huomata, että mäyräkoira valitsee palvelijansa juuri nimenomaan hajujen perusteella. Jokaisella mäyrinkäisellä on yksilöllinen mieltymyksensä, millaisista hajuista juuri kyseinen koira pitää. 

Kun mäyräkoira ottaa palvelijan koeajalle, tulemme harvoin ajatelleeksi, miten kokonaisvaltaisesti se meitä testaa. Nyt on todistettavasti voitu dokumentoida, että hajuaisti on yksi tärkeimmistä aisteista, kun mäyräkoira valitsee itselleen pitkäaikaista perhettä ja palvelussuhdetta. Heti ensimmäisistä päivistä se kulkee perässämme ja tunkee nenänsä joka paikkaan. Tätä on pidetty pelkästään äärimmäisen uteliaisuuden ja osallistumisen tarpeen merkkinä, mutta se on paljon muutakin. Mäyräkoira on erittäin kiinnostunut toimistamme esimerkiksi vessassa ja tekee tarkkaa analyysia ominaishajuistamme. Keittiössä se on lähietäisyydellä seuraamassa millaista tuoksumaailmaa pystymme tarjoamaan sille kodin tärkeimmässä paikassa. Tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti tietyt lihajalosteet aiheuttavat positiivisia mielleyhtymiä mäykyn hajureseptoreissa. 
Sänkyyn mäyräkoira tulisi luonnollisesti päästää hetimiten. Lähietäisyydeltä se on huomattavasti helpompi nuuskia, millaisia nukkumistapamme ovat. Onko mahdollisesti mäyräkoiran mieleen turhan paljon kaasuntuotantoa tai miten kutsuvalta kainalo tuoksahtaa, kun etsitään sitä parasta nukkumispaikkaa. Kyllä se on kurja lattialta käsin näitä asioita selvitellä.

KUULO
Rotumääritelmässä ei mainita mitään mäyräkoiran kuulosta. Ehkä siksi, että se on kovin vaikeasti mitattavissa. Ollakseen niinkin eläväinen ja moniin asioihin tyypillisesti kantaa ottava koira, on mäykyn kuulo yllättävän valikoiva. 
Tutkimuksissa havaittiin, että mäyräkoiran kuulossa on tiettyjä selviä poikkeamia verrattuna muiden rotujen kuuloon. Mäyräkoiran kuulo toimii valonnopeudella aivon kuorikerroksen kanssa yhteistyössä niin, että tietyllä äänenpainolla lausutut tai tietyn foneettisuuden sisältävät sanat mäyrinkäinen pystyy erittelemään erehtymättömästi. Kokeissa nähtiin, että suurta kuulon alenemaa aiheuttivat esimerkiksi lausahdukset "ei " ja "tänne". Kieliopillisesti tämä on hämmästyttävää, koska sanat eivät foneettisesti ole kovin yhteneväisiä. Tästä onkin vedettävä johtopäätös,  poikkeuksena aiemmin tehtyihin havaintoihin, että mäyräkoiran aivoissa on siis oltava muutakin kuin umpiluuta. 
Mäyräkoiran kuulossa on muitakin erikoisia piirteitä. Nimittäin luulo ja kuulo kulkevat joskus käsi kädessä. Se luulee kuulevansa jotakin ja täten se myös ilmeisesti faktisesti kuulee haluamansa asian. Tätä luulo - kuulo kompusta näkee mm. ulkoilutilanteissa. Mäyräkoira uskoo kuulleensa jotakin epäilyttävää ja on sadasosasekunnissa aivan varma siitä, että kuuli jotakin. Tätä ominaisuutta on miellyttävää käyttää silloin, kun sen tekee mieli haukkua jotakin, mutta ei välttämättä ole yhtään mitään mitä haukkua. Eli aika usein. Toisekseen, tätä ominaisuutta on havaittu ihan sisätiloissakin. Mäyräkoira saattaa olla syvimmässä REM-unen vaiheessa, kun se yhtäkkiä on aivan varma siitä, että jääkaapin ovi narahti tai nakin kuori napsahti. Vaikka tällaista ei välttämättä olisi tapahtunut, sen luulo - kuulo -yhteistyö on niin vahvaa, että se useimmiten saa ihmisenkin uskomaan että näin on todella käynyt.

NÄKÖ
Mäyräkoiran näkö on huippuluokkaa, mutta ei toki etevyydessään ohita hajuaistia. Viimeisimmissä löydöksissä on huomattu, että mäyräkoiran näkökyky on hieman suurenteleva, ellei jopa yliampuva. Huikenteleva näköaisti yhdistettynä varsin vilkkaaseen mielikuvitukseen saa aikaan mielenkiintoisia tilanteita. Lenkillä vastaan tulevat niin sanotut tavanomaiset asiat saattavat mäyräkoiran näkökentässä muodostua vähintäänkin loch nessin hirviön tai tyrannosaurus rexin kaltaisiksi  ilmentymiksi. Myöskin on havaittu, että erityisesti nakin tai makkaran muotoiset asiat mäyräkoiran näkökentässä kiihdyttävät huomattavasti sen sydämen lyöntitiheyttä. 

TUNTO
Syntyykö nakin napsahtamisesta ääni, jos kukaan ei ole kuulemassa? Periaatteessa ei. Tällöin syntyy vain pienenpieni paineaalto. Mutta jos mäyräkoira on sadan metrin etäisyydellä nakin napsahtamisen paineaalloista, ääni todellakin kuuluu. Tai pitäisikö sanoa, tuntuu. Jos mäyräkoiran harjaantunut kuulo ei jostain syystä kuulisi nakin napsahtamisen ääntä (epätodennäköistä, mutta esimerkiksi ikääntyneemmillä yksilöillä voi esiintyä kuulon alenemaa), sillä on verraton varajärjestelmä poistamaan sitä riskiä, että tilanne menisi siltä ohi: tuntoaisti. Jos kuulo pettää, tuntoaisti ottaa vastaan napsahtamisesta leijailevat paineaallot ja välittää salamannopeasti isoaivojen kuorikerrokseen viestiä tästä iloisesta tapahtumasta. Näin mäyräkoira on jälleen ajantasalla siitä, mitä merkittäviä asioita sen lähiympäristössä tapahtuu. Tällaista tuntoaistin käyttömekaniikkaa ei tunneta muilla elollisilla. Tämä kannattaa muistaa silloin, kun yrittää hyvin, hyvin hiljaa avata jääkaapin oven tai kaapaista margariinirasiasta nokareen - vaikka mitään ei kuulu, paineaalto on jo aikaa sitten ehtinyt mäyräkoiran kohdalle.

MAKU
Ei ole mäyräkoiran suu tuohesta, sanoivat jo muinaiset saksalaiset. Ei ole tuohesta, eikä muustakaan vastaavasta koppurasta. Mäyrinkäisen makuaisti on järjestelmä, jonka avulla se saa valonnopeudella tietoa aivoihinsa maistamansa aineen sisällöstä ja luonteesta. Muihin aisteihin verrattuna makuaisti on ehkä kuitenkin hieman kömpelö. Valitettavasti tässä rodunkehitys hieman kömmähti; mäyräkoiran ruokailutahti on vielä makuaistin aivoille lähettämiä viestejäkin nopeampi, joten tieto juuri nautitun aineen mausta tulee mäyräkoiralle vähän jälkijunassa. Siis syömisen jälkeen. Niin ei siitä kauheasti ole sitten enää apua. Tosin tämä ei päde sitruunaan - jos mäyräkoira vain näkeekin sitruunan, sen makuaisti tietää jo tuosta näköhavainnosta, että karmeata on ja pitää vältellä.

ASENTO- JA LIIKEAISTI
Reseptorit kertovat esimerkiksi sen, missä asennossa raajamme ovat. Uusimmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että mäyräkoiran reseptorit kertovat tällaista tietoa varsin vaihtelevasti. Se saattaa siis retkottaa mitä eriskummallisimmissa asennoissa siitä ilmeisesti millään tapaa itse häiriintymättä. Asento- ja liikeaistin edelle sillä menevät aina esimerkiksi tarve kurottaa auringonvalon lämmittämään epäelliptiseen kohtaan sohvan selkänojan ja tapetin välimaastossa. Siis tuntoaistin tarve saada iholle lämpöä ja auringonvaloa ohittaa sataprosenttisesti asento- ja liikeaistin mahdollisesti aivoille lähettämät hätähuudot epämiellyttävistä asennoista. Toisaalta taas monissa muissa tilanteissa mäyrinkäinen on hyvinkin tietoinen sijainnistaan, usein juurikin silloin kun se hakee parasta mahdollista makoilupaikkaa kaikkien kanssaeläjiensä kustannuksella.

NS. KUUDES AISTI
Mäyräkoiralla on sisäsyntyinen vaisto ymmärtää asioita myös jo ennakkoon, vaikka tätä eivät nykyiset yleisesti koirien käyttäytymistä ja älykkyyttä tutkivat tieteenalat myönnä. Mäyräkoiran kuudetta aistia on hankala luokitella. Ehkä se ei ihan paranormaalia kuitenkaan ole. Vaikka jotain "spookya" siinä kieltämättä on, kun mäyrinkäinen tietää jo viittä minuuttia aiemmin aikomuksemme mennä jääkaapille. Silloin se on jo on paikalla. Pelkästä onnekkaasta ennustamisesta ei voi olla kyse myöskään silloin, kun se päättää tönäistä sinua juuri kun olet nukahtamaisillasi, vain saadakseen huomiosi hetkeksi ennenkuin vaivut uneen. 
Mäyräkoiran kuudennen aistin tutkimustulosten vielä puuttuessa joudumme tyytymään tässä vaiheessa pelkkiin tulkintoihin. Mikäli mäyräkoira tuijottaa sinua intensiivisen hypnoottisesti teelautasen mallisilla silmillään, on kuitenkaan tuskin kyse yliluonnollisen yhteyden solmimisesta alitajuntasi kanssa. Ennemminkin se saattaa olla kiinnostunut kädessäsi olevasta voileivästä.

Julkaistu Mäyräkoiramme-lehdessä 4 / 2018.